Patalupaus on suosittu tikkipeli, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä Spades. Sen erikoisuus on huutovaihe: pelaajat lupaavat ennen jakoa tietyn tikkimäärän ja pyrkivät sitten täyttämään lupauksensa tarkalleen.
Peli yhdistää perinteisen tikkipelin mekaniikan riskien arviointiin ja yhteistyöhön. Nimensä mukaisesti pata on aina valtti, ja onnistuneet lupaukset ratkaisevat voittajan.
Tässä oppaassa käydään läpi säännöt, huutovaihe, pata valttina, Nil-huuto, pisteytys sekä käytännön vinkit. Vastaavaa tikkipelien logiikkaa löytyy monista muistakin korttipeleistä.
Mikä on Patalupaus?
Patalupaus on tikkipeli, jota pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita. Yleisin muoto on neljän pelaajan paripeli, jossa vastakkain istuvat pelaajat muodostavat joukkueen.
Neljän pelaajan pelissä jokaiselle jaetaan 13 korttia. Ennen pelin alkua käydään huutovaihe, jossa jokainen ilmoittaa, kuinka monta tikkiä uskoo voittavansa. Parin huudot lasketaan yhteen yhteiseksi tavoitteeksi.
Pata toimii pelissä aina valttina, eli mikä tahansa pata voittaa muiden maiden kortit. Korttien järjestys on tavanomainen: ässä on korkein, kakkonen matalin.
| Pelaajamäärä | 4 pelaajaa pareittain (onnistuu myös 3:lla) |
| Pakka | Tavallinen 52 kortin pakka ilman jokereita |
| Kortteja / pelaaja | 13 (neljän pelaajan pelissä) |
| Valtti | Pata on aina valtti |
| Korttien järjestys | A, K, Q, J, 10 … 2 (ässä korkein) |
| Erikoisuus | Tikkimäärän huutaminen ennen jakoa |
| Peli päättyy | Kun pari saavuttaa sovitun pistemäärän (usein 500) |
Huutovaihe ja sen strategia
Huutovaihe erottaa Patalupauksen monista muista tikkipeleistä. Jokaisen pelaajan on arvioitava kätensä vahvuus: korkeat kortit kuten ässät ja kuninkaat sekä patojen määrä, sillä pata on valtti.
Nyrkkisääntönä jokainen ässä on melko varma tikki, ja kuninkaat ovat vahvoja, jos samaa maata on kädessä useampi kortti. Pitkät patakädet tuovat lisää voittovarmuutta, koska valtilla voi katkaista muiden maita.
Pareittain pelattaessa huudot lasketaan yhteen. Jos parin yhteishuuto on esimerkiksi kahdeksan, molempien on autettava tuon tikkimäärän saavuttamisessa. Liian suuri lupaus on riski, sillä alituksesta rangaistaan.
Pelin kulku ja maantunnustus
Kun huudot on tehty, alkaa varsinainen tikkipeli. Jakajan vasemmalla puolella oleva pelaaja aloittaa lyömällä yhden kortin pöytään.
Pelissä on maantunnustusvelvollisuus: jos aloittaja lyö esimerkiksi herttaa, kaikkien muiden on pelattava herttaa, jos sitä on kädessä. Jos maata ei ole, pelaaja voi joko sakata eli heittää pois muun maan kortin tai voittaa tikin valtilla eli padalla.
Tikin voittaa korkein aloitusmaan kortti tai, jos pataa on käytetty, korkein pata. Tikin voittaja aloittaa seuraavan tikin.
Tärkeä sääntö koskee padan avaamista. Pataa ei yleensä saa pelata tikin aloittavana korttina ennen kuin ”pata on rikottu” – eli ennen kuin jotakuta on tullut pakko käyttää pataa muun maan puuttuessa. Poikkeus on tilanne, jossa pelaajalla on kädessään enää pelkkää pataa.
Pata valttina
Koska pata on aina valtti, sen hallinta on pelin ydin. Kannattaa seurata tarkasti, kuinka monta pataa on jo pelattu, jotta osaat arvioida omien valttiesi vahvuuden loppupelissä. Patoja on pakassa yhteensä 13.
Taitava pelaaja ”savustaa” vastustajien valtit ulos ajamalla maita, joita heillä ei ole, tai säästää suuret patansa suojatakseen omia ja parinsa tärkeitä tikkejä. Liian aikainen valttien tuhlaaminen voi jättää sinut aseettomaksi juuri silloin, kun tikeistä taistellaan tiukimmin.
Nil-huuto ja sen riskit
Yksi Patalupauksen jännittävimmistä elementeistä on Nil- eli nollahuuto, jossa pelaaja lupaa olla ottamatta yhtäkään tikkiä koko jaon aikana. Onnistuessaan siitä saa merkittävän bonuksen, tavallisesti 100 pistettä. Epäonnistuessaan rangaistus on yhtä suuri.
Pareittain pelattaessa nollan huutaneen pelaajan pari huutaa yleensä normaalin tikkimäärän ja suojelee nollaajaa ottamalla tikit, jotka tämä muuten joutuisi ottamaan. Tämä vaatii saumatonta yhteistyötä.
Vielä rohkeampi vaihtoehto on Blind Nil eli sokkonolla, joka huudetaan ennen omien korttien katsomista. Siitä saa kaksinkertaisen bonuksen tai rangaistuksen. Onnistuakseen nollassa kannattaa pitää kädessä mahdollisimman pieniä kortteja jokaisesta maasta ja päästä eroon korkeista korteista heti, kun se on turvallista.
Pisteytys ja hiekkasäkit
Patalupauksen pisteytys palkitsee tarkkuudesta. Onnistunut lupaus tuo 10 pistettä jokaisesta luvatusta tikistä. Luvatun määrän ylittävät tikit eli hiekkasäkit (pussit) tuovat vain yhden pisteen kukin.
Hiekkasäkkeihin liittyy kuitenkin ansa. Kun pari kerää niitä tietyn määrän, tavallisesti kymmenen, seuraa sadan pisteen rangaistus. Sääntö estää pelaajia huutamasta varovaisesti ja ottamasta silti ylimääräisiä tikkejä varman päälle.
Jos lupaus jää täyttymättä, pari menettää pisteitä kymmenen jokaisesta luvatusta tikistä. Peli päättyy, kun jompikumpi pari saavuttaa sovitun pistemäärän, useimmiten 500 pistettä.
| Tilanne | Pisteet |
|---|---|
| Lupaus täyttyy | 10 pistettä / luvattu tikki |
| Ylimääräinen tikki (hiekkasäkki) | 1 piste / tikki |
| Lupaus jää täyttymättä | −10 pistettä / luvattu tikki |
| 10 hiekkasäkkiä kerätty | −100 pistettä |
| Onnistunut Nil (nolla) | +100 pistettä |
| Epäonnistunut Nil | −100 pistettä |
| Blind Nil (sokkona) | ±200 pistettä |
Historia
Patalupaus eli Spades kehitettiin Yhdysvalloissa 1930-luvun lopulla. Sen kehittäjinä pidetään opiskelijoita Cincinnatissa, Ohiossa, ja peli syntyi nopeampana ja yksinkertaisempana vaihtoehtona bridgelle ja whistille.
Peli nousi laajaan suosioon toisen maailmansodan aikana, kun sotilaat pelasivat sitä rintamalla. Se oli helppo keskeyttää ja vaati vain korttipakan, joten se levisi sotilaiden mukana ympäri maailmaa.
Maailmanlaajuisen yleisön Spades tavoitti 1990-luvulla, kun peli tuli osaksi Windows-käyttöjärjestelmää. Suomessa peli tunnetaan nimellä Patalupaus, joka viittaa padan asemaan valttina ja tikkien lupaamiseen.
Vinkkejä pelaamiseen
Menestys Patalupauksessa perustuu tarkkaan huutamiseen ja hyvään yhteistyöhön parin kanssa. Älä lupaa liikaa: pienemmän lupauksen täyttäminen on helpompaa ja usein arvokkaampaa kuin liian suuren lupauksen tavoittelu.
Laske pelatut valtit. Kun tiedät, kuinka monta pataa on jo pelattu, tiedät myös, milloin omat valttisi ovat suurimpia jäljellä olevista. Tämä on pelin tärkeimpiä taitoja.
Pelaa parin hyväksi. Jos pari on voittamassa tikin, älä vie sitä turhaan omalla suurella kortilla. Ja jos pari on huutanut nollan, auta häntä ottamalla tikit, jotka hän muuten joutuisi ottamaan.
Varo hiekkasäkkejä. Ylimääräiset tikit tuntuvat harmittomilta, mutta kymmenen kertymä tuo sadan pisteen rangaistuksen. Älä siis kahmi tikkejä, joita et ole luvannut.
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on Patalupaus?
Patalupaus on tikkipeli, joka tunnetaan kansainvälisesti nimellä Spades. Siinä pelaajat huutavat ennen jakoa tavoittelemansa tikkimäärän ja pyrkivät täyttämään lupauksensa. Pata on aina valtti.
Kuinka monta pelaajaa peliin tarvitaan?
Yleisin muoto on neljän pelaajan paripeli. Peliä voi pelata myös kolmella, jolloin pakasta poistetaan yksi kakkonen ja jokainen saa 17 korttia.
Miksi pata on erityinen?
Pata on pelissä aina valtti, eli mikä tahansa pata voittaa muiden maiden kortit. Peli on saanut nimensä juuri padan asemasta.
Mikä on Nil-huuto?
Nil eli nolla tarkoittaa lupausta olla ottamatta yhtäkään tikkiä. Onnistuessaan siitä saa 100 pistettä, epäonnistuessaan yhtä suuren rangaistuksen. Blind Nil huudetaan sokkona ennen korttien katsomista, ja siitä saa kaksinkertaiset pisteet.
Mitä hiekkasäkit tarkoittavat?
Hiekkasäkit ovat luvatun määrän ylittäviä tikkejä. Ne tuovat yhden pisteen kukin, mutta kymmenen kertymä johtaa sadan pisteen rangaistukseen.
Milloin pataa saa pelata tikin aloittavana korttina?
Yleensä pataa ei saa avata ennen kuin ”pata on rikottu” eli jotakuta on tullut pakko käyttää pataa muun maan puuttuessa. Poikkeuksena on tilanne, jossa kädessä on enää pelkkää pataa.
Kenelle peli sopii?
Patalupaus sopii nuorille ja aikuisille, jotka tuntevat tikkipelien perusteet. Se kehittää matemaattista arviointia ja yhteistyötaitoja, mutta huutovaihe ja pisteytys vaativat hieman harjoittelua.


