Bridgessä jokainen jako päättyy sopimukseen, joka kertoo kuinka monta tikkiä pelaava pari lupaa voittaa ja pelataanko valttimaalla vai ilman valttia. Valinta valttisopimuksen ja ilman valttia pelattavan sopimuksen välillä on yksi pelin keskeisimmistä päätöksistä: se vaikuttaa sekä pisteisiin että siihen, miten kädet kannattaa pelata. Tämä opas selittää aloittelijan näkökulmasta, mitä sopimustyypit tarkoittavat, miten ne pisteytetään ja milloin kannattaa valita kumpikin.
Mikä on sopimus bridgessä?
Ennen korttien pelaamista pelaajat käyvät läpi tarjouskierroksen eli huutokaupan, jossa parit kilpailevat siitä, kuka saa pelata jaon. Voittava tarjous jää voimaan sopimukseksi (käytetään myös termiä sitoumus). Sopimus koostuu aina kahdesta osasta:
- Taso (1–7): kertoo, montako tikkiä yli kuuden pari lupaa voittaa. Bridgessä on 13 tikkiä, ja ensimmäiset kuusi muodostavat niin sanotun pohjan (book). Esimerkiksi tason 3 sopimus tarkoittaa 6 + 3 = 9 tikkiä, ja tason 7 sopimus kaikkia 13 tikkiä.
- Maasarja: joko yksi neljästä maasta valttina (risti, ruutu, hertta tai pata) tai ilman valttia.
Tikki tarkoittaa yhtä kierrosta, jolla jokainen pelaaja pelaa yhden kortin ja korkein kortti (tai valtti) voittaa kierroksen. Pari, joka voitti tarjouskaupan, pyrkii nyt täyttämään lupaamansa tikkimäärän. Pelaajaa, joka ohjaa parin pelin, kutsutaan pelinviejäksi, ja hänen partnerinsa kädestä tulee näkyvä pöytä. Jos haluat kerrata, miten korttipöydän tilannetta luetaan, tutustu oppaaseemme pelipöydän lukemisesta.
Valtti vai ilman valttia – kaksi sopimustyyppiä
Sopimukset jakautuvat kahteen perustyyppiin sen mukaan, onko pelissä valttimaata. Molemmissa tavoite on sama – voittaa luvattu määrä tikkejä – mutta pelin logiikka on erilainen.
Valttisopimus
Valtti on yksi neljästä maasta, joka nostetaan jaon ajaksi muita korkeammaksi. Valttikortti voittaa minkä tahansa muun maan kortin, joten pienikin valtti voi kaapata tikin korkealta kortilta. Valttisopimus valitaan tyypillisesti silloin, kun parilla on valttituki eli riittävästi samaa maata molempien käsissä yhteensä – nyrkkisääntönä vähintään kahdeksan korttia. Valttimaa tuo kaksi etua:
- Hallinta: kun vastustajat johtavat vahvaa maata, pelinviejä voi katkaista sen valtilla ja estää heitä keräämästä tikkejä.
- Lisätikit: lyhyestä maasta voi tehdä tikkejä valttaamalla, kun oma tai pöydän käsi tyhjenee kyseisestä maasta.
Valttimaat jaetaan kahteen ryhmään: ylämaat (hertta ja pata) ovat arvokkaampia, koska niiden täyspeli saavutetaan jo tasolla 4, ja alamaat (risti ja ruutu) vaativat täyspeliin tason 5.
Ilman valttia (sangisopimus)
Ilman valttia pelattaessa – suomeksi puhutaan usein sangista tai sangipelistä – mitään maata ei koroteta valtiksi. Jokaisella kierroksella voittaa yksinkertaisesti korkein pelattu kortti siinä maassa, jolla kierros aloitettiin. Koska valttaaminen ei ole mahdollista, pitkät ja vahvat maat ovat erityisen arvokkaita: kun vastustajien kortit yhdestä maasta loppuvat, loput saman maan kortit voittavat tikin suoraan.
Ilman valttia pelataan yleensä silloin, kun käsissä on tasainen korttijakauma eikä sopivaa yhteistä valttimaata löydy. Se on myös nopein tie täyspeliin, sillä sopimus 3 ilman valttia (9 tikkiä) riittää täyspeliin, kun taas valttimaissa tarvitaan 4 tai 5 tasoa.
Pikafaktat
- Sopimuksessa on kaksi osaa: taso (1–7) ja maasarja (risti, ruutu, hertta, pata tai ilman valttia).
- Taso = luvatut tikit yli kuuden. Esim. 3 ilman valttia = 6 + 3 = 9 tikkiä.
- Valttisopimuksessa yksi maa on valtti ja voittaa muiden maiden kortit; ilman valttia (sangi) valttimaata ei ole.
- Maasarjojen järjestys matalimmasta korkeimpaan: risti → ruutu → hertta → pata → ilman valttia.
- Täyspelin rajat: 3 ilman valttia, 4 hertta tai 4 pata, 5 risti tai 5 ruutu.
Maasarjojen järjestys ja tikkien arvot
Maasarjoilla on tarjouskaupassa kiinteä arvojärjestys matalimmasta korkeimpaan: risti, ruutu, hertta, pata ja ilman valttia. Korkeampi maasarja voittaa saman tason tarjouksen – esimerkiksi 1 pata voittaa tarjouksen 1 hertta, ja 1 ilman valttia on näitä kaikkia korkeampi.
Sama järjestys näkyy pisteytyksessä. Jokaisesta luvatusta ja voitetusta tikistä saa maasarjan mukaisen pistemäärän:
- Risti ja ruutu (alamaat): 20 pistettä tikiltä.
- Hertta ja pata (ylämaat): 30 pistettä tikiltä.
- Ilman valttia: ensimmäisestä tikistä 40 pistettä ja jokaisesta seuraavasta 30 pistettä.
Tämä selittää, miksi ilman valttia on tehokas täyspelimaasarja: 3 ilman valttia tuottaa 40 + 30 + 30 = 100 pistettä, mikä riittää täyspeliin yhtä tasoa matalammalla kuin ylämaissa ja kahta matalammalla kuin alamaissa. Pisterajojen hahmottaminen on osa laajempaa strategista ajattelua, joka erottaa kokeneen pelaajan aloittelijasta.
Vertailu
| Maasarja | Tyyppi | Tikin arvo | Täyspelitaso |
|---|---|---|---|
| Risti (♣) | Alamaa, valtti | 20 pistettä | 5 risti |
| Ruutu (♦) | Alamaa, valtti | 20 pistettä | 5 ruutu |
| Hertta (♥) | Ylämaa, valtti | 30 pistettä | 4 hertta |
| Pata (♠) | Ylämaa, valtti | 30 pistettä | 4 pata |
| Ilman valttia (sangi) | Ei valttimaata | 40 p (1. tikki), sitten 30 p | 3 ilman valttia |
Milloin kannattaa pelata ilman valttia?
Sopimustyypin valinta ei ole makuasia vaan perustuu käsien rakenteeseen. Karkeat suuntaviivat ovat:
- Valittse valttimaa, kun parilla on vähintään kahdeksan kortin yhteinen maa. Tällöin valttituki antaa hallinnan, ja etenkin ylämaan löytyessä täyspeli (4 hertta tai 4 pata) on usein tavoittelemisen arvoinen.
- Valitse ilman valttia, kun kädet ovat tasaisia eikä pitkää yhteistä maata ole, mutta parilla on riittävästi korkeita kortteja pitämään vastustajat kurissa kaikissa maissa.
Käden vahvuutta arvioidaan tavallisesti pistelaskulla, jossa ässä on 4, kuningas 3, rouva 2 ja jätkä 1 pistettä (yhteensä 40 pistettä pakassa). Nyrkkisääntönä parin yhteiset noin 25 pistettä riittävät täyspeliin ja noin 33 pistettä pikkuslammiin. Ilman valttia pelattaessa tasaiset pisteet eri maissa ovat tärkeitä, koska yhtäkään maata ei voi suojata valttaamalla. Lisää vinkkejä pelitaidon kehittämiseen löydät artikkelista kuinka tulla paremmaksi korttipelaajaksi.
Täyspeli, osapeli ja slammi
Sopimuksen taso ratkaisee myös, millaisia bonuspisteitä onnistuminen tuottaa. Täyttyneet sopimukset jaetaan kolmeen luokkaan:
- Osapeli: sopimus, joka jää alle 100 tikkipisteen (esimerkiksi 2 pata tai 3 risti). Onnistumisesta saa pienen bonuksen, tyypillisesti 50 pistettä.
- Täyspeli: vähintään 100 tikkipistettä eli 3 ilman valttia, 4 hertta tai 4 pata, tai 5 risti tai 5 ruutu. Täyspelibonus on yleisessä turnauspisteytyksessä 300 pistettä, kun pari ei ole vaarassa (haavoittumaton), ja 500 pistettä vaaravyöhykkeellä (haavoittuvainen).
- Slammi: taso 6 (pikkuslammi, 12 tikkiä) tai taso 7 (suurslammi, 13 tikkiä). Pikkuslammi tuo 500 pisteen bonuksen haavoittumattomana ja 750 haavoittuvaisena, suurslammi 1000 ja 1500 pistettä.
Bridge on osa laajempaa tikkipelien perhettä, ja juuri tikkien laskeminen ja tavoitetason asettaminen tekevät siitä niin strategisen. Jos haluat kerrata bridgen strategisen puolen kokonaisuutena, lue myös miten bridgen strategiat auttavat muissakin pöytäpeleissä.
Yleisiä virheitä sopimuksen valinnassa
Aloittelijat tekevät sopimustyypin valinnassa usein samoja virheitä:
- Ilman valttia liian aukkoisella kädellä: jos jokin maa on parilla heikko, vastustajat voivat kerätä siitä useita tikkejä peräkkäin, koska valttaaminen ei auta. Sangi edellyttää tasaista korttijakoa ja pysäyttäjiä eri maissa.
- Alamaan täyspelin tavoittelu, kun ilman valttia riittäisi: 5 risti vaatii 11 tikkiä, mutta sama pistemäärä kerääntyy jo sopimuksesta 3 ilman valttia yhdeksällä tikillä. Tasaisilla käsillä kannattaa usein suosia sangia.
- Valttituen unohtaminen: yksittäinen pitkä maa ei vielä tarkoita hyvää valttisopimusta, jos partnerilla ei ole tukea. Valttimaa toimii parhaiten, kun yhteispituus on vähintään kahdeksan korttia.
- Tason ja riskin unohtaminen: mitä korkeammalle tarjotaan, sitä enemmän tikkejä on voitettava. Täyttämättä jäänyt sopimus antaa pisteitä vastustajille, joten tavoitetaso kannattaa suhteuttaa käsien vahvuuteen.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (UKK)
Mitä ”ilman valttia” tarkoittaa bridgessä?
Se tarkoittaa sopimusta, jossa yhtäkään maata ei ole korotettu valtiksi. Jokaisella tikillä voittaa korkein kortti siinä maassa, jolla kierros aloitettiin, eikä mikään maa voi kaapata tikkiä muilta. Suomeksi tästä käytetään usein nimitystä sangi.
Kumpi on parempi, valtti vai ilman valttia?
Kumpikaan ei ole yleisesti parempi – valinta riippuu käsistä. Valttimaa kannattaa, kun parilla on vähintään kahdeksan kortin yhteinen maa, kun taas ilman valttia sopii tasaisille käsille, joilla ei ole pitkää yhteistä maata.
Miksi 3 ilman valttia on suosittu täyspelisopimus?
Koska se riittää täyspeliin jo yhdeksällä tikillä (40 + 30 + 30 = 100 pistettä). Ylämaissa täyspeli vaatii 10 ja alamaissa 11 tikkiä, joten sangi on usein nopein ja helpoin tie täyspeliin tasaisilla käsillä.
Montako tikkiä sopimus tarkoittaa?
Sopimuksen taso plus kuusi. Esimerkiksi 1 risti tarkoittaa seitsemää tikkiä, 3 ilman valttia yhdeksää tikkiä ja 7 pata kaikkia 13 tikkiä. Ensimmäiset kuusi tikkiä muodostavat pohjan, jota ei lasketa tasoon.
Mikä on maasarjojen järjestys tarjouksessa?
Matalimmasta korkeimpaan: risti, ruutu, hertta, pata ja ilman valttia. Samalla tasolla korkeampi maasarja voittaa, joten esimerkiksi 1 ilman valttia on korkeampi tarjous kuin 1 pata.
