Secret Hitler on suosittu sosiaalinen päättelypeli (5–10 pelaajaa), jossa pelaajat jaetaan salaa kahteen joukkueeseen. Enemmistönä olevat liberaalit yrittävät pitää vallan turvassa, kun taas fasistit pyrkivät salaa kaappaamaan sen – ja heidän joukossaan on yksi salainen johtaja, jonka henkilöllisyys on pelin suurin arvoitus. Peli rakentuu keskustelun, bluffaamisen ja toisten motiivien arvioinnin varaan, mikä tekee jokaisesta pelikerrasta erilaisen.
Tässä oppaassa käydään läpi Secret Hitlerin säännöt: roolit, voittoehdot, kierroksen kulku, lakien säätäminen ja presidentin erikoisvoimat. Lisää pelattavaa löytyy korttipelien osiosta.
Mistä pelissä on kyse?
Secret Hitler on piiloroolipeli. Jokainen pelaaja saa salaa roolikortin, joka määrää hänen joukkueensa. Liberaalit ovat enemmistönä, mutta he eivät aluksi tunne toisiaan. Fasistit sen sijaan tuntevat toisensa – ja tietävät, kuka heistä on salainen johtaja. Johtaja itse ei kuitenkaan tiedä liittolaisiaan, mikä tekee hänen suojelemisestaan fasistien erityisen tehtävän.
Peli etenee hallitusten valintana ja lakien säätämisenä. Jokaisella kierroksella pöytä valitsee hallituksen (presidentti ja kansleri), joka säätää yhden lain – joko liberaalin tai fasistisen. Koska kukaan ei tiedä varmuudella toisten rooleja, jokainen päätös herättää epäilyksiä, ja pelin ydin on selvittää, keneen voi luottaa.
Roolit ja voittoehdot
Roolit jaetaan salaa kirjekuorissa, jotka sisältävät pelaajan puoluetaustan ja roolin. Liberaaleja on aina enemmistö; fasisteja ja heidän johtajaansa on suhteessa vähemmän, ja tarkka määrä kasvaa pelaajamäärän mukana. Pienissä peleissä fasisteja on vain muutama.
Kummallakin joukkueella on kaksi tapaa voittaa. Liberaalit voittavat säätämällä viisi liberaalia lakia tai eliminoimalla salaisen johtajan. Fasistit voittavat säätämällä kuusi fasistista lakia tai saamalla salaisen johtajansa valituksi liittokansleriksi sen jälkeen, kun kolme fasistista lakia on jo säädetty. Juuri tämä jälkimmäinen ehto tekee jokaisesta vaalista yhä vaarallisemman pelin edetessä.
Pelin valmistelu
Pöydän keskelle asetetaan liberaalien ja fasistien laudat säädettyjen lakien seuraamista varten. Fasistien laudasta valitaan pelaajamäärän mukainen versio, koska erikoisvoimat vaihtelevat pelaajamäärän mukaan. Lakipakka koostuu 17 kortista: 11 fasistista ja 6 liberaalia lakia. Kortit sekoitetaan ja asetetaan nostopakaksi.
Kun kaikki ovat katsoneet roolinsa salaa, pelataan lyhyt ”yövaihe”: fasistit avaavat silmänsä ja tunnistavat toisensa, ja salainen johtaja tunnistautuu heille (esimerkiksi nostamalla peukalon) pitäen itse silmänsä kiinni. Näin fasistit tietävät johtajansa, mutta johtaja ei tunne liittolaisiaan. Tämän jälkeen kaikki avaavat silmänsä ja peli alkaa.
Kierroksen kulku
Jokainen kierros etenee kolmessa vaiheessa: ehdokasasettelu, äänestys ja lainsäädäntö. Vuorossa oleva presidenttiehdokas valitsee itselleen kansleriehdokkaan – kuka tahansa muu pelaaja käy, paitsi henkilö, joka toimi edellisessä hyväksytyssä hallituksessa presidenttinä tai kanslerina. Tämä termirajoitus estää saman parin pysymisen vallassa.
Kun ehdokkaat ovat selvillä, kaikki äänestävät yhtä aikaa hallituksen puolesta tai vastaan, ja kortit paljastetaan samanaikaisesti. Jos enemmistö kannattaa, hallitus astuu virkaan ja siirrytään lainsäädäntöön. Jos hallitus kaatuu (tasapeli tai enemmistö vastaan), vuoro siirtyy seuraavalle ja vaalimittari etenee askeleen.
Lakien säätäminen
Hyväksytyn vaalin jälkeen presidentti nostaa salaa lakipakan kolme ylintä korttia, hylkää niistä yhden ja ojentaa kaksi kanslerille. Kansleri valitsee näistä toisen säädettäväksi ja hylkää toisen. Säädetty laki paljastetaan ja asetetaan sitä vastaavalle laudalle. Koko vaihto tapahtuu hiljaisuudessa ilman elekieltä – mutta sen jälkeen hallitus saa vapaasti (ja mahdollisesti valehdellen) kertoa, mitä kortteja se väittää nostaneensa.
Tässä piilee pelin jännite: koska vain presidentti ja kansleri näkevät kortit, kumpi tahansa voi salaa hylätä liberaalin lain ja väittää, ettei sitä ollut. Liberaalien tehtävä on päätellä totuus hallitusten käytöksestä.
Kaaos ja veto-oikeus
Jos hallituksen muodostaminen epäonnistuu kolme kertaa peräkkäin, syntyy poliittinen kaaos: lakipakan ylin kortti säädetään automaattisesti laiksi ilman kenenkään päätösvaltaa, mahdolliset erikoisvoimat ohitetaan, ja vaalimittari nollautuu. Tämä mekanismi estää pelin jumittumisen ja pakottaa kompromisseihin.
Kun laudalle on säädetty viisi fasistista lakia, hallitus saa veto-oikeuden: jos kanslerin saamat kaksi korttia ovat molemmat huonoja, hän voi ehdottaa molempien hylkäämistä. Presidentin on hyväksyttävä ehdotus, jolloin molemmat kortit hylätään eikä lakia säädetä. Veto lasketaan epäonnistuneeksi hallitukseksi ja siirtää vaalimittaria askeleen.
Presidentin erikoisvoimat
Kun fasistisia lakeja kertyy laudalle, istuva presidentti saa käyttöönsä erikoisvoimia. Voiman laatu riippuu pelaajamäärästä ja säädettyjen fasististen lakien määrästä (merkitty fasistien laudalle), ja se on käytettävä ennen seuraavan vaalin alkua. Sekä liberaali- että fasistipresidentit voivat käyttää voiman.
Voimia ovat muun muassa pelaajan puoluetaustan tutkiminen, lakipakan kolmen ylimmän kortin katsominen, seuraavan presidenttiehdokkaan valinta vuorojärjestyksen ohi sekä voimakkain kaikista: pelaajan eliminoiminen pelistä. Eliminoitu pelaaja ei enää puhu tai äänestä, eikä hänen rooliaan paljasteta – ellei kyseessä ollut salainen johtaja, jolloin liberaalit voittavat välittömästi.
Vinkkejä
Liberaaleina kannattaa yleensä puhua totta ja pelata avoimesti: koska teillä on ääntenenemmistö, voitte sulkea ulos epäilyttävät pelaajat, kun tunnistatte heidät. Seuratkaa tarkasti, kuka säätää fasistisia lakeja ja kuka syyttelee ketäkin ilman perusteita.
Fasisteina paras naamio on esiintyä liberaalina: säätäkää välillä liberaaleja lakeja ja äänestäkää ”hyvien” hallitusten puolesta luottamuksen rakentamiseksi. Salaisen johtajan kannattaa pysyä matalana ja vaikuttaa mahdollisimman liberaalilta, sillä hänen paljastumisensa – tai valintansa kansleriksi väärään aikaan – voi ratkaista pelin.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka monta pelaajaa peliin tarvitaan?
5–10 pelaajaa. Fasistien ja salaisen johtajan määrä kasvaa pelaajamäärän mukana, mutta liberaalit ovat aina enemmistönä.
Miten kumpikin joukkue voittaa?
Liberaalit: 5 liberaalia lakia tai salaisen johtajan eliminoiminen. Fasistit: 6 fasistista lakia tai salaisen johtajan valinta liittokansleriksi sen jälkeen, kun 3 fasistista lakia on säädetty.
Tunteeko salainen johtaja omat liittolaisensa?
Ei. Fasistit tuntevat toisensa ja johtajansa, mutta johtaja itse ei tiedä, ketkä ovat hänen liittolaisiaan. Tämä on olennainen osa pelin tasapainoa.
Kuka ei voi olla kansleriehdokas?
Henkilö, joka toimi edellisessä hyväksytyssä hallituksessa presidenttinä tai kanslerina. Termirajoitus estää saman parin pysymisen vallassa.
Mitä tapahtuu, jos vaalit epäonnistuvat kolme kertaa peräkkäin?
Syntyy poliittinen kaaos: lakipakan ylin kortti säädetään automaattisesti, erikoisvoimat ohitetaan ja vaalimittari nollautuu.
Milloin veto-oikeus tulee käyttöön?
Kun viisi fasistista lakia on säädetty. Kansleri voi ehdottaa molempien korttien hylkäämistä, ja presidentin on hyväksyttävä se. Veto lasketaan epäonnistuneeksi hallitukseksi.
Paljastuuko eliminoidun pelaajan rooli?
Ei – paitsi jos eliminoitu on salainen johtaja, jolloin liberaalit voittavat heti. Muuten roolia ei paljasteta, ja muiden on itse pääteltävä uusi voimatasapaino.
Montako lakikorttia pakassa on?
17: yksitoista fasistista ja kuusi liberaalia lakia. Fasistisia on siis selvästi enemmän, mikä tekee liberaalien tehtävästä haastavan.
